Kotona taas

Kotiuduin tänään kolmen aikaan. Reissu hajotti mua enemmän. Isosisko sano tosi loukkaavia sanoja. Mua sattu ja sattuu. Mä join eilen aivan liikaa, viiltelin ja pilasin kaiken. Sisko sano vielä, kun lähin ettei sille jääny mitään hampaankoloon, mutta kyllä mä siskoni tunnen ja tiiän ettei se oo totta. En tiiä oliko musta siskolle ees mitään apua. Taisin vaan sekottaa sitäkin enemmän vaan.

Aamulla herätessä, krapulapäissäni, mutta asiaa jo aiemmin paljon ajatelleena, mä jätin J:n lapsellisella tavalla, tekstiviestillä. Selitin siinä ettei se oo sen vika ja että musta ei oo nyt seurustelemaan kenenkään kanssa. Niinkun ei olekaan. Mä en oo ansainnu J:tä eikä se tällasta kohtelua. Tää on molemmille parempi ratkasu pidemmän päälle.
J:n jättämisen lisäks mä soitin tänään psykoterapeutille ja sanoin etten halua enää jatkaa meidän hoitosuhdetta. Sitäkin olin miettiny pitkään. Itse asiassa mä en alunperinkään halunnu alkaa käydä siellä. Ei mulla oo mitään syytä edes käydä siellä. Turhaa ajanhukkausta senkin ajan voin lenkkeillä. Mulla on vielä maanantaina aika sinne, koska terapeutti haluaa vielä tavata. Se varmasti haluaa yrittää aivopestä mua muuttamaan mieltäni, mitä en aio tehä. Oon päättäny lopettaa käynnit siellä ja sillä hyvä!!

Mä kävin illalla vanhempien luona pesemässä pyykkiä ja viemässä äitille pari pakettia postista. Samalla kävin lenkkeilemässä 1h5min. Kotiin tultua vielä jumppasin. Läskiahistaa silti. Mä oon paisunu siitä mitä aiemmin olin ihan liikaa. Positiivista tässä kuitenkin on se, että aina näistä läskeistä pääsee eroon!!
Eilen en syöny mitään enkä tänäänkään oo syöny enkä aiokaan syödä.
Ruoka on heikkoja varten!!


Tervetuloa uudet lukijat ja iso kiitos teille <3