T oli mun kanssa juomassa. Mä angstasin sille teinikänni-tyyliini kaikesta mahdollisesti. Kaduttaa syvästi. Ois pitäny pitää suu kiinni. Näytin sille muistaakseni jostain ihme syystä mun bloginkin. Eli T, jos luet tätä nyt niin ole kiltti ja lopeta. Älä viitsi lukee.
Kaiken eilisen sekoilun ohessa, viiltelin jälleen kerran, tein happihumalaa, kokeillakseni saisinko tajun kankaalle, ja ihme kyllä sain! Vaikka ks. "leikki" on typerää ja sellanen mitä lapset lähinnä harrastaa, niin kyllä kannatti tehdä sitä, koska mä en koskaan mistään oo saanu samanlaisia fiiliksiä. Oon tehny sitä aikasemminkin, mutta koskaan ei oo menny pää niin hyvin sekasin ja lähteny taju kun eilen. Mä en tiedä johtuko se humalasta, happihumalasta vai molemmista, että pää meni ihan kierroksille, mutta sen tiedän että pari aivosolua ainakin kuoli :D Eipä lähteny henki.. ehkä ens kerralla..
Äsken otin lyhyet päiväunet, kun ei meinannu pysyä millään hereillä. Nytkin on sairas väsymys. Ihmekös sekin. Joka tapauksessa musta tuntuu, että sydän käy vähän kovilla. Se jyskyttää ja hakkaa tuhatta ja sataa. Välillä pelkään saavani sydänkohtauksen. Maha sekasin eilisestä juomisesta, en oo syöny tänäänkään. On sairaanmoinen läskiahdistus. Jumppaan kohta ja lähen lenkille kolmelta. Lenkiltä suoraan meen elokuviin jätkäkaverin kanssa. Ei huvittas tosiaankaan nähdä sitä, mutta menin jo lupaamaan. Ei olis pitäny. Mä jätin sen eilen, mutta siltikään se ei tajua sitä. Se on kun tää mun "elämäntapa", syöpä, josta ei pääse eroon, ei sitten vaikka sen hylkäis, jättäs.. se palaa aina pahempana. Mä niin vihaan "jätkäkaveriani". Mä oon kuvottava ja typerä läskilehmä, mutta voi sitä inhoa jota tunnen J:tä kohtaan.
..ja niin taas tusina uutta ihmistä vihaa mua.. pahan pitää kuolla pois tuhoamasta muita ja muiden elämää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti