Että ottaa päähän, kun J tuli käymään täällä töissä. Se ei tajua lähtee pois. Mua ahistaa ja tekis mieli jättää se nyt.. Puhuttiin lähinnä siitä miksei olla nähty, kun viimeks maanantaina. J myös sano että se on ollu huolissaan musta. Alko ärsyttämään suunnattomasti se, kun se puhuu koko ajan siitä miten mun pitää muuttua ja että se "pistää mut rotiin". Se on varma, että jos se alkaa puuttumaan mun asioihin niin saa luvan hävitä mun elämästä. Mä niin kadun sitä, että tutustuttiin. Vihaan seurustelua! En halua enää seurustella, mutta miten jättääkään sitä tässä vaiheessa. Oon julma ja tunteeton, mutta mä en luovu mun elämästä vaan sen takia, että joku haluaa mun muuttuvan jokskin sellaseks mitä mä en ikimaailmassa halua olla!
Voi ahdistus. Kohta pitäs vielä syödä omena välipalaks ja päivälliseks kaks kiiwiä ja peruna-ja seiti piltti. Ei vois vähempää kiinnostaa syödä. Haluan lenkille.. Elokuvavuokraamossa työskentelyn huono puoli on, että tässä ei tuu kovin paljoo liikuntaa. Yritän toki kuluttaa koko ajan enemmän kaloreita. Nytkin tässä postailemisen ohessa seison istumisen sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti