Viikko läskeilyä riittää

Ongelmieni ydin on taas ollut viimeisen viikon aikana syöminen. Olen syönyt hävettävän paljon ruisleipää, kaurapuuroa, tomaattimurskaa, hedelmäpilttejä, banaaneita, tonnikalaa, ananasta, maustamatonta jogurttia. Kuvottavaa sanoa sitä ääneen täällä, myöntää itselleni saati teille epäonnistumistani. Olen liikkunut, mutta aivan liian vähän. Muutamana päivänä en edes jumpannut. Hävettää miten annoinkaan itseni lusmuilla näin. Kouluasiat kasaantuu niskaan myrskypilven lailla. Sain tosin tänään tehtyä psykologian kaksi esitelmää valmiiks. Syöminen pilasi taas kaiken; en voinut mennä kouluun, olen entistä isompi, joulun tulo ahdistaa entistä enemmän. Ruoka pilaa kaiken, aina. Mä vihaan ruokaa. Se on vihollinen joka täytyy tuhota.

Tänään mä söin lounaaks porkkanan ja aamupalan jätin väliin, koska siivosin. Mä taistelen syönkö tänäänkin taas yli paljon turvaruokia vai en. Onneks tänään ei ollu pakkasta paljoo, joten pystyin hurjasti jäätymättä tekemään kahden tunnin lenkin. Mä oon saanu tänään myös jumpattua, pestyä kaks koneellista pyykkiä, tehtyä thinspo-leikekirjaa. Iltasuunnitelmissa on vielä Kotikatu, venyttely, suihku (jonne meneminen vaatii ponnisteluja), oon ottanu valokuvia sotanorsu-kropastani. Oon saanu tänään enemmän aikaseks kun viimesen viikon aikana. Miten ihminen voikaan olla näin itsekuriton kuvotus!!!!

Pitää lopettaa epäonnistuminen ja löytää itsekuri jostain läskiajatusten seasta. Tänään mä en syö enää mitään. En mitään. Juon vaan vettä ja fun lightia. Menen ajoissa nukkumaan. Ja maanantaina mä menen kouluun, se on varma!