Oon taas kerran ihan hukassa mistä alottasin kirjottamaan. Lyö tyhjää kun en meinannu muistaa postasinko eilen. Kai mä käyn harvase päivä täällä vuodattamassa tuntojani siitä miten mokaan ja läskeilen kaikkien laihojenkin edestä. Mä oon raivoissani itelleni. Oon oikeesti lihonu ihan tajuttomasti. En uskalla ees ajatella paljonko.. vaa'allakaan kun en huonona laihduttajana käy niin.. vaatteet, valokuvat ja peili kertoo totuuden. Tänä aamuna totuus kertoi valokuvissa sen miksi en ole ottanu hetkeen itestäni valokuvia - mä oon lihava selluliittikasa. Mä ymmärrän varsin hyvin miten oon saanu kerättyä massaa niin et luista ei oo enää tietookaan koko kropassa!!
Olin tosiaan tänään taas pitkästä aikaa koulussa ihan kunnolla. Tästä se sit taas alko. Laihoja, koko ajan enemmän ja enemmän pienentyviä kauniita ihmisiä parveilee monen sadan oppilaan edestä koulussa. Mä häpeän itseeni niin ettei sitä sanoilla voi kuvata! Niin pieni, laiha ja kaunis yks tyttö mun luokalla ettei mitään rajaa. Sen päällä kaikki vaatteet näyttää niin hyviltä että oon tosi kateellinen sille! Minäkin haluan olla yhtä laiha ja pieni!
En mennyt koulussa syömään vaan istuin portaikossa pelaamassa Fruit Ninjaa vaikken olekaan mikään pelihirmu. Vein parin kaverin kanssa kirjastoon kirjat ja kierrettiin samalla jonkun taiteilijan taidenäyttely.
Mä en esittäny ilosta, mä en puhunu juuri mitään, mä en vaivautunu selittämään miks tein mitäkin. Mä vaan olin läskeineni muiden keskellä luokassa, käytävillä.. välttelin parhaani mukaan kaikkien katseita. Välillä saatoin katsoa kaveria suoraan silmiin kun se puhu mulle mutten kuullu yhtään mitä se sano. Havahduin vaan aina välillä siihen et tuijotan sitä silmiin mitä en melkein koskaan tee.
Kuvottava läski-ihraperseeni sai aamulla kuntopyöräilyä tunnin. Heräsin puoli kuuden maissa. Koulussa oleminen ois ollu läskiahdistuksen ja läskieni kanssa tosi vaikeeta, jos en ois kuluttanu kaloreita ennen koulun alkua yhtään. Aamupalalla söin yhen porkkanan ja ruisleivän puolikkaan(64kcal).
Koulusta kotiin pyöräiltyäni kiroillen ja itkukurkussa rynnin painavine reppuineni sisälle. Kävin vessassa ja heitin lenkkivaatteet päälle. Syöksyin ulos lenkille vielä kun oli valoisaa. Kello oli kaksi iltapäivällä ja meinasin kuolla vitutukseen. Miks mä ikimaailmassa annoin itseni taas lihoa tähän läskilällyhyllyvä-tilaan?! Mä en jaksa sitten käsittää kuinka typerä mä saatoin olla. Lenkillä hakkasin pohkeitani kun ne ei meinannu toimia ja jalat vemppas kun jollain rammalla. Liikun liian vähän ja tällä painolla jäsenet temppuilee miten tahtoo. Jumissa koko läskipaskakroppa. Hölkkäsin vähän matkaa lenkistä joka kesti yhteensä 1h45min. Kaiken lisäks törmäsin entiseen kaveriin. Joka on osasyy miks jouduin kytättäväks ja lihotettavaks laihtumiseni takia aiemmin.
Kotona jumppasin ja söin päivälliseks noin kymmenen salaatinlehteä ja ruisleivän puolikkaan(64kcal). Niiden päälle join vihreetä teetä mukillisen ja fun lightia.
Nyt selailen thinspiration-juttuja netistä, luen teidän blogeja ja katon thinspo-videoita. Illemmalla teen läksyt ja käyn vielä lenkillä ja taidan jättää iltapalan väliin. Mä en halua enää elää läskieni kanssa!!!! Mä en halua olla ainoa läski aina! Läskinä mä oon jumissa kropassani enkä halua sitä! MÄ HALUAN OLLA LAIHA!!!! Alotin tänään pitämään kotona vaatteita, jotka on tiukkoja tai pieniä, jotka ennen sopi ja oli isoja. Ei enää itselle uskottelua et oisin mukamas laihtunu.. kai sitä luulee niin kun pukeutuu kotona säkkeihin. Kotona ei tarvii peittää läskejä vaan ne pitää itse nähdä. Kodin ulkopuolella mä peitän kaikki ihrat, mut kotona mä kohtaan sen mitä oon tehny kropalleni eli lihottanu muodottomaks selluliittikasaks!
Hungry hurts but starve works!
Olin tosiaan tänään taas pitkästä aikaa koulussa ihan kunnolla. Tästä se sit taas alko. Laihoja, koko ajan enemmän ja enemmän pienentyviä kauniita ihmisiä parveilee monen sadan oppilaan edestä koulussa. Mä häpeän itseeni niin ettei sitä sanoilla voi kuvata! Niin pieni, laiha ja kaunis yks tyttö mun luokalla ettei mitään rajaa. Sen päällä kaikki vaatteet näyttää niin hyviltä että oon tosi kateellinen sille! Minäkin haluan olla yhtä laiha ja pieni!En mennyt koulussa syömään vaan istuin portaikossa pelaamassa Fruit Ninjaa vaikken olekaan mikään pelihirmu. Vein parin kaverin kanssa kirjastoon kirjat ja kierrettiin samalla jonkun taiteilijan taidenäyttely.
Mä en esittäny ilosta, mä en puhunu juuri mitään, mä en vaivautunu selittämään miks tein mitäkin. Mä vaan olin läskeineni muiden keskellä luokassa, käytävillä.. välttelin parhaani mukaan kaikkien katseita. Välillä saatoin katsoa kaveria suoraan silmiin kun se puhu mulle mutten kuullu yhtään mitä se sano. Havahduin vaan aina välillä siihen et tuijotan sitä silmiin mitä en melkein koskaan tee.
Kuvottava läski-ihraperseeni sai aamulla kuntopyöräilyä tunnin. Heräsin puoli kuuden maissa. Koulussa oleminen ois ollu läskiahdistuksen ja läskieni kanssa tosi vaikeeta, jos en ois kuluttanu kaloreita ennen koulun alkua yhtään. Aamupalalla söin yhen porkkanan ja ruisleivän puolikkaan(64kcal).
Koulusta kotiin pyöräiltyäni kiroillen ja itkukurkussa rynnin painavine reppuineni sisälle. Kävin vessassa ja heitin lenkkivaatteet päälle. Syöksyin ulos lenkille vielä kun oli valoisaa. Kello oli kaksi iltapäivällä ja meinasin kuolla vitutukseen. Miks mä ikimaailmassa annoin itseni taas lihoa tähän läskilällyhyllyvä-tilaan?! Mä en jaksa sitten käsittää kuinka typerä mä saatoin olla. Lenkillä hakkasin pohkeitani kun ne ei meinannu toimia ja jalat vemppas kun jollain rammalla. Liikun liian vähän ja tällä painolla jäsenet temppuilee miten tahtoo. Jumissa koko läskipaskakroppa. Hölkkäsin vähän matkaa lenkistä joka kesti yhteensä 1h45min. Kaiken lisäks törmäsin entiseen kaveriin. Joka on osasyy miks jouduin kytättäväks ja lihotettavaks laihtumiseni takia aiemmin.
Kotona jumppasin ja söin päivälliseks noin kymmenen salaatinlehteä ja ruisleivän puolikkaan(64kcal). Niiden päälle join vihreetä teetä mukillisen ja fun lightia.Nyt selailen thinspiration-juttuja netistä, luen teidän blogeja ja katon thinspo-videoita. Illemmalla teen läksyt ja käyn vielä lenkillä ja taidan jättää iltapalan väliin. Mä en halua enää elää läskieni kanssa!!!! Mä en halua olla ainoa läski aina! Läskinä mä oon jumissa kropassani enkä halua sitä! MÄ HALUAN OLLA LAIHA!!!! Alotin tänään pitämään kotona vaatteita, jotka on tiukkoja tai pieniä, jotka ennen sopi ja oli isoja. Ei enää itselle uskottelua et oisin mukamas laihtunu.. kai sitä luulee niin kun pukeutuu kotona säkkeihin. Kotona ei tarvii peittää läskejä vaan ne pitää itse nähdä. Kodin ulkopuolella mä peitän kaikki ihrat, mut kotona mä kohtaan sen mitä oon tehny kropalleni eli lihottanu muodottomaks selluliittikasaks!
 |
| HUOM! Mä en kehtaa julkaista itestäni kuvaa tänne, joten löysin tällasen kuvan, josta saa kuvan millanen läskikroppa mulla on. Eli mä oon ton kokonen kun tossa vasemmalla kuvassa - isompi. LIHAVA! Kukaan ei voi tulla nyt sanomaan että oon pieni. En todellakaan ole! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti