Olen vankina omassa kehossani. Olen vankina enkä pääse karkuun. Kalorit paisuttavat minua joka viikko. Koulu ja työt stressaavat. Vastuu. Valitan kaikesta ja tuudittaudun valheisiin joita itselleni ennen nukkumaan menoa kerron. Uskon jopa melkein kaiken vaikka toisaalta tiedän kaiken olevan valetta: kyllä ne kalorit lihottavat minua etenkin, kun välillä ne todellakin ovat menneet yli 2000 valehtelematta. Vitusti liikaa! Syön leipää, levitettä ja suklaa jogurttia, joissa on törkeästi kaloreita jo muutamassa desissä, ja nuo eivät ole edes turvaruokia! Ei tästä mitään tule. Minä vain lihon. Lihon, lihon, lihon! Olen läskisika! Auttakaa mua!!!! Mistä mä saan itsekuria? Multa on hävinny se jonnekin taivaan tuuliin. Vaatteet ei mahdu päälle. Parin viikon päästä pitäs mennä taas kouluun, eikä ole päälle pantavaa. Lintsaanko taas, kun itsenäisesti en saa enää kursseja suorittaa!? Olen niin epäonnistunut läskiäpärä kuin olla ja voi! Mä mokaan kaiken. Oon paskaläski. Mä vihaan itteeni. Mä vaan lihon muiden laihtuessa. MÄ EN HALUA ENÄÄ ELÄÄ LIHAVANA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Voi pikkunen :( Mulla on niin samat fiilikset. Tää on niin perseestä...
VastaaPoistaHuomenna paastoan, koska mäkin söin tänäään liikaa liiiiikaaaaa.
Koita pärjäillä ja yritä mennä kouluun silloin parin viikon päästä vaikka ahdistaa, koska illalla vielä kiität itseäsi ♥
Tiedän todellakin tän tunteen. Se on ihan vitun perseestä. Vaikka yrittää kaikkensa, kuitenki vaa päätyy ahmimaan ihan liikaa ruokaa. Ja mulla ainaki on silleen et ko ahmin, nii sanon ittelleni et ''huomenna en syö'' ja kuitenki saatan seuraavanaki päivänä ahmia. Se vaa tuottaa hirveesti itseinhoo ja kipuu ja se on aivan kamalaa. Mä oikeestaan toivon et ei pitäis syyä ollenkaan, se ois niin paljo helpompaa.
VastaaPoistaMut pärjäile! <3