Tapa minut nyt äläkä anna armoa

Se on tehnyt tulojaan jo pitkään. Olen tiennyt sen ja viimein sen lopulta tajusin täysin. Olen yksin eikä mulla ole enää paikkaa mihin mennä. Olin eilen porukoilla yötä. Ne ei ois halunnu mua sinne. Mulle sanottiin vaan haista paska. Yritin olla omissa oloissa, huomaamaton, lähdin aikaisin isin kyydillä pois. Ne ei halua mua! Ainoa ystävänikään, joka asuu muualla ei enää vastaa mun puheluihin, tekstareihin tai fb-viesteihin. Se ei halua enää olla tekemisissä, koska ei vastaa. Vähemmällä en asiaa olisikaan tajunnu. Tässä maailmassa ei ole enää ketään tai mitään paikkaa mihin voin mennä. Se on mulle ihan oikein olenhan paha. Mä kuolen.. mä kuolen yksin eikä kukaan ees huomaa. Ja se vaan on niin helvetin oikein mulle että pitäis varmaan vaan nauraa.

Mä söin eilen vähäsen. Huono idea. Nyt turvottaa ja on paha olo. Ruoka oli vaikeeta saada alas. En tykänny yhtään mausta, hajusta, siitä miltä se tuntu suussa. Siitä miltä se ruoka nyt tuntuu suolistossa, kun se ei halua poistua.. Nesteetkin on kertynyt koko kroppaan. Mä tahdon vaan tappaa itseni. Mä tahdon laihtua, kuihtua pois. Mä en tahdo olla enää täällä. Mä en jaksa ja mä tajusin ettei mun tarviikaan. Mä jatkan tätä niin kauan että kuihdun niin pieneks ettei kroppa enää jaksa ja nukkuu pois. Mä kidutan sen läskin pahan omanitseni itsestäni pois. Hinta on kova mutta sen arvoinen!!

Oon aamun aikana siivonnu ja jumpannu. Kohta puen ja lähen lenkille.

 Oon aamun aikana siivonnu ja jumpannu. Kohta puen ja lähen lenkilJa niin vaan muu maailmaa kulkuaan ja mä jään yksin.
Eikä kukaan edes sitä huomaa.
Annan niiden unohtaa mut.
Se on kaikille parempi
jopa mulle.