perjantai 11. tammikuuta 2013

MeGaLÄski

Neljä kofeiinipilleria vauhditti kokeiden tekoa. Pääsin sittenkin aikaisemmin kotiin, kun sain tehdä englannin kokeen aikaisemmin kuin oli alunperin sovittu. Ei siihen mennykään kuin yli 2h30min. Ainakin nyt on kaikki rästikokeet tullu tehtyä :)
Heti kotiin päästyäni aloin väsäämään thinspo-kollaasia jääkaapin oveen. On väsyttäny ja ollu kylmä koko päivän, mut en välitä. Tänään oon kamppaillu kamalan haluan ryypätä-fiiliksen kanssa. Join viimeks syyskuun lopussa? En halua juoda, mut mulle tulee tosi voimakkaita ”haluja” saada ryypätä. :( Mä en tosiaankaan halua juoda ihan jo niiden lihottavien kaloreiden takia!

Mun oli tarkotus nukkua päiväunet, mut kaveri (just se joka on kohellu vähä inhottavasti) laitto viestiä, et se ois valmis lähtemään lenkille. Koin syyllisyyttä etten ollu ennen koulua tai heti koulun jälkeen käyny lenkillä tai jumpannu. Nukkuminen sai jäädä, kun kiskoin ulkovaatteita jo niskaan ja menin kaverin luo. Tehtiin 1h55min lenkki. Mua ahisti ja mulla oli ennestään jo ihan sairaanmoinen läskiolo, joka ei ainakaan parantunu nähdessäni kaveria useisiin kuukausiin. Se on raskaana ja silti mua pienempi. Se on laihtunu. Se painaa kuulema jotain 80 kiloo ja paino on kuulema pysyny samana, kun ennen raskautta. Se on noin toisella kuulla. Se sanoo itteensä lihavaks. Mikäs mä sitten oon. Oon megaläski, jos se on ”lihava”. Mä oikeesti oon sitä miljoona kertaa isompi!! Nyt mä en uskalla senkään vertaa harkita ees meneväni vaa'alle. Puhuin lenkin aikana niitä näitä, mutta en mitään oikeita asioitani. Tuntu, et me ollaan ystävinä erkaannuttu. Ei sinänsä haittaa. Pääasia on nyt vaan keskittyä omiin tavoitteisiin ja laihduttamiseen ilman mitään ylimäärästä ollako vai eikö olla väleissä-tilannetta yhtenään.

Lenkin jäljiltä mä olin tosi läskiahistunu ja oon edelleen. Olin jäässä, kädetkin oli ihan kohmeessa. Jumppasin, tein 100 x-hyppyä, puristelin aina välissä läskejäni, kävin pesulla ja venyttelin.
Paastoon tän päivän, en oo enkä syö mitään. Miks menisin syömään, kun kerran oon jo valmiiks raskaanakin olevaa ihmistä lihavampi! Voisin vaipua itsesääliin, mutta tyydyn totaaliseen itseinhoon ja teen parhaani, että pääsen näistä läskeistä! Mä ja mun iso ihrapers*!

Tekis mieli tupakkaa mutten tiiä jaksanko pukee ja lähtee alas tupakalle. Oispa oma parveke.. ehkä käyn sitten, kun ihmisiä ei enää liiku niin paljon ulkona..
Hiljaa mä irrottaudun salaa kaikesta, elämästä. Tää on jotain niin ihanaa etten anna kenenkään pilata tätä, kaikista vähiten itteni! Sen verran pitäs olla itsekuria ettei heti ensimmäisten heikotusten jälkeen luovuta!

Missä merkeissä te lähdette viikonlopun viettoon? :)

2 kommenttia:

  1. Mua vähän pelottaa. Pääsen osastolta kotilomille, ja pelkään että sorrun ahmimiseen :(
    Minkä ikäinen sie oot?

    VastaaPoista
  2. Hö, suurinpiirtein 3 ekan kuukauden aikana sikiö vain kehittyy, ei kasva vielä juurikaan. Pian kaverisi turpoo ku pullataikina, etenkin loppuraskauden aikana :D
    On aina huono verrata itseään muihin. Itsekin teen niin ja unohdan mm sen, että ruumiinrakenne ihan jo luista lähtien voi olla niin erilaiset, että vaikka olisi 2 ihan saman pituista ja saman painoista ihmistä, niin toinen voi näyttää hurjan laihalta ja toinen normaalikokoiselta.

    Meillä viikonloppu menee luultavimmin ihan kotosalla perheen kesken. Jos jonnekki lähetään, niin hakemaan tyttärelle sukset isäni luota :D
    Jaksuja muru <3

    VastaaPoista