Nousin aamulla puol kahdeksalta. Petasin sängyn, vaihdoin yökkärin lenkkivaatteisiin ja painuin lenkille. Juttelin kaverin kanssa puhelimessa samalla, kun lenkkeilin. Ahdisti huomattavasti vähemmän olla ihmistenilmoilla. Tajusin onneks ottaa lapaset käteen muuten olis taas jäätyny sormet. Pistin töppöstä toisen eteen 1h50min.
Mä tajusin lenkin aikana sen miks hengästyn nykyään helpommin ja et aika ajoin mun on vaikee saada henkeä vaikka olisin ihan vaan paikoillaan. Tätä ongelmaa esiintyy etenkin kun oon kotona. Epäilen noiden oireiden syyksi homeongelmaa, joka mun asunnossa on. En tienny sitä muuttaessani. Huomasin sen vasta, kun tuli syyssateet. Käytävällä kuulostaa ihan siltä kun sisällä satas. Vesi valuu ilmeisesti katolta rakenteisiin.. ja mun siivouskaappiin. Hajustakin osaan sen verran päätellä ettei kaikki oo kunnossa. Haisee etenkin sateella voimakkaammin ummehtunut ja sellanen mullan haju. Musta tuntuu et se on mun syy vaikkei se ole. Syytän kaikesta itseäni vaikkei siinä olisikaan järkeä. Mä vaan pelkään sanoo siitä kellekään, etenkään vuokranantajalle. Mitä sit jos se ois niin paha, että joutusin muuttamaan pois tai tähän tulis remonttimiehiä töihin. Emmä halua ketään kotiini.. Ahdistaa..
Äsken jumppasin ja siivosin. Nyt ootan että tee vähän jäähtys, et voisin juoda sitä. Mä en oo syöny tänään enkä syökään. Mulla on niin paljon parempi olo ilman mitään lihottavia ruokia mun sisällä. Mä en halua tunkea itseeni mitään paskaa, joka saa mut vaan ahdistumaan ja lihomaan. Mä voin paremmin ilman. Kyllä mä varmasti vielä syön. Huomenna ehkä mehukeittoo. En tiiä lasketaanko sitä ruoaksi!? Mä ainakin lasken.
On paljon virkeempi ja energisempi olo liikkumisen jälkeen. Ajattelin nyt istua jonkin aikaa koneella ja kirjottaa yhtä tarinaa, jolla osallistun yhteen kirjotuskilpailuun. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti