Klo 12.15
Nyt on niin kauhee olo. Mummo soitti äsken. Se olis tarvinnu avukseen lapsenlikkaa, kun serkun lapsi tulee sille hoitoon pariks tunniks, mutta tiedetäänhän se serkun "pari tuntia".. ikuisuus se on! Joka tapauksessa kieltäydyin ja voittehan arvata millasen vastaanoton saa ei-vastaukselle. Tuntuu kuin oisin pettäny kaikki maailman ihmiset, oisin vähintään pahin kusipää ikinä.. Mun ois vaan pitäny suostua ja mennä. Mä en jaksa olla minään lapsenvahtina ja samalla kuunnella mummon valitusta kaikista sen vaivoista. Oon epäilemättä kauhee läskipaska. Itsekäs sika! Se imee mut kuiviin.. tää saa mut tuntemaan taas itseni entistä pahemmaks ja epäonnistuneemmaks ihmiseks.. miks mä sanoin ei..oon itsekäs.. :(
Klo 12.50
Eihän kaakao ole ruokaa. Mutta se lihottaa. Siinä on liikaa kaloreita! Kyllähän sä voit sitä juoda vähän. En juo. En tosiaankaan aio juoda. Mä pidän pääni enkä juo. :) Tyhjä vatsa. Se murisee tyhyyttään. Miksi mennä pilaamaan sitä!! Miksi mä antaisin lihottavia kaloreita ihrakropalleni, kun entisistäkin läskeistä pitäis eroon päästä. Miks helvetissä mä tunkisin kaloreita suustani alas. Ei ole syytä! On vain tekosyitä! Mä huijaisin vaan itteeni, jos joisin. Emmä juo. Mä oon sitä parempi enkä mä juo. Mä pysyn vesilinjalla. Mä aion laihtua, tulla paremmaksi ja kauniimmaksi. Se pieni ääni kiuskii mun korvaan ettei kannata juoda kaloreita eikä syödä, kannattaa liikkua, se auttaa mua saavuttamaan pienen kropan, se auttaa mua jos mä vaan tottelen sitä. Mä tahdon että se voimistus ja mä pienenisin. Mulla on ollu ikävä sen suloista eteenpäin työntävää ääntä. Sen kuiskauksia, jotka auttaa mua laihtumaan.
Ja mä aion kuunnella sitä! Pystyn siihen eikä ole mitään muttia tai jossitteluita.
Nyt on niin kauhee olo. Mummo soitti äsken. Se olis tarvinnu avukseen lapsenlikkaa, kun serkun lapsi tulee sille hoitoon pariks tunniks, mutta tiedetäänhän se serkun "pari tuntia".. ikuisuus se on! Joka tapauksessa kieltäydyin ja voittehan arvata millasen vastaanoton saa ei-vastaukselle. Tuntuu kuin oisin pettäny kaikki maailman ihmiset, oisin vähintään pahin kusipää ikinä.. Mun ois vaan pitäny suostua ja mennä. Mä en jaksa olla minään lapsenvahtina ja samalla kuunnella mummon valitusta kaikista sen vaivoista. Oon epäilemättä kauhee läskipaska. Itsekäs sika! Se imee mut kuiviin.. tää saa mut tuntemaan taas itseni entistä pahemmaks ja epäonnistuneemmaks ihmiseks.. miks mä sanoin ei..
Klo 12.50
Eihän kaakao ole ruokaa. Mutta se lihottaa. Siinä on liikaa kaloreita! Kyllähän sä voit sitä juoda vähän. En juo. En tosiaankaan aio juoda. Mä pidän pääni enkä juo. :) Tyhjä vatsa. Se murisee tyhyyttään. Miksi mennä pilaamaan sitä!! Miksi mä antaisin lihottavia kaloreita ihrakropalleni, kun entisistäkin läskeistä pitäis eroon päästä. Miks helvetissä mä tunkisin kaloreita suustani alas. Ei ole syytä! On vain tekosyitä! Mä huijaisin vaan itteeni, jos joisin. Emmä juo. Mä oon sitä parempi enkä mä juo. Mä pysyn vesilinjalla. Mä aion laihtua, tulla paremmaksi ja kauniimmaksi. Se pieni ääni kiuskii mun korvaan ettei kannata juoda kaloreita eikä syödä, kannattaa liikkua, se auttaa mua saavuttamaan pienen kropan, se auttaa mua jos mä vaan tottelen sitä. Mä tahdon että se voimistus ja mä pienenisin. Mulla on ollu ikävä sen suloista eteenpäin työntävää ääntä. Sen kuiskauksia, jotka auttaa mua laihtumaan.
Ja mä aion kuunnella sitä! Pystyn siihen eikä ole mitään muttia tai jossitteluita.
Mua usein myös pyydetään lapsenvahdiksi, useimmiten suostun, mutta jos en niin kadun sitä jälkeenpäin. Miksi tuotin pettymyksen, mitä he nyt minusta ajattelevat, eivät varmaan enää rakasta minua jne. Mutta oikeasti, välillä on ihan hyvä olla vähän "itsekäs"! :) Jaksamista ja kiitos kommentistasi! <3
VastaaPoista